Ilmastosi keskustelupaneeli. Sakari Peltola, Antero Järvinen, Kalevi Mursula, Mauri Timonen, Jyrki Kauppinen, Simo Ruoho, Boris Winterhalter

Ilmastosi 2020 LIVE-lähetys kokonaisuudessaan





Esitys on siirretty Ilmastosi -Youtube kanavalle ja jaoteltu siellä puhujakohtaisesta. Kommentointi on tervetullutta videoiden alle.

Tallenteen (6,5 h) aloituskohdat puheille / haastatteluille:

0:00:40 Pekka Kangas: Tervetuloa
0:05:05 Jyrki Kauppinen: Ilmastonmuutoksen syyt – ihmisen osuus vähäinen
0:44:00 Antero Järvinen: Pohjoisen luonnon luonnollinen vaihtelu
1:15:20 Kari Mielikäinen: Nolo olo
1:52:20 Simo Ruoho: Mittauksen ja mallinnuksen haasteita
2:32:10 Tauko
2:43:15 Thomas Wirénin haastattelu
2:48:00 Sakari Peltolan haastattelu
2:54:30 Pekka Kankaan haastattelu
3:06:35 Kalevi Mursula: Auringon pitkäaikainen muutos ja Auringon erilaiset ilmastotekijät
3:52:10 Mauri Timonen: Puut kertovat tuhansien vuosien lämpötilakehityksestä
4:12:40 Sakari Peltola: Hiilen kierto ja ruoan tuotanto
4:53:30 Boris Winterhalter: Vesiplaneetta
5:29:15 Keskustelupaneeli (kaikki 8 puhujaa)
5:58:40 Pekka Kankaan loppupuheenvuoro
6:03:40 Simo Ruohon “väittely” poissa olevan Ari Laaksosen kanssa
6:11:05 Boris Winterhalterin haastattelu
6:17:45 Jyrki Kauppisen haastattelu
6:26:00 Kalevi Mursulan haastattelu

Järjestäjä kiittää kuvaustiimiä FinlandiaTV, ja aikalistan koostamisesta Markku Save, Ilmastofoorumi ry.

Tallenteesta tullaan leikkaamaan esityksiä ja parhaita paloja sivustolle myöhemmin. Järjestäjä PYYTÄÄ SEMINAARIN KATSOJILTA PALAUTETTA, kiitos osallistumisesta!

14 ajatusta aiheesta “Ilmastosi 2020 LIVE-lähetys kokonaisuudessaan”

  1. Tervetuloa keskusteluun. Pyydämme pysymään aiheessa (seminaarin sisältö ja videointi), ja asiallinen kritiikki on sekä sallittua että toivottua. Henkilöön käyvät ja asiattomat kommentit poistetaan, ja toistuvasta asiattomuudesta voidaan kommentoija sulkea ulos keskustelusta. Toivomme rakentavaa, yhteisymmärrykseen tähtäävää keskustelua.

  2. Pekka Kangas

    Järjestäjänä, kiitän kaikkia puhujia ja yleisöä sekä paikan päällä, että kotikatsomoissa. Lisäksi haluan kiittää Ilmastofoorumi ry:n Ossi Tiihosta, joka teki tärkeää työtä tapahtuman suunnittelussa, jotta tämä tapahtuma muodostui lopulta siksi miksi se muodostui! Kiitos Ossi!

    Jättäkää ihmeessä palautetta joko lomakkeella tai kommentteina, niin tehdään seuraavasta seminaarista yhdessä vieläkin parempi!

  3. Pontus Söderblom

    Ryhdyin katsomaan tilaisuutta ja hienosti tuli faktatietoa, jonka mielelläni jakaisin koko kansalle/ vaikka maailmalle… Vaan ei ole jakomahdollisuutta, miksi ei? Kansalaisten kuuluu saada tästä tietoa.

    T. Pontus Söderblom

    1. Julkaisemme editoinnin jälkeen seminaarin lyhempinä osina, jotka tulevat myös jaettaviksi. Kiitos jo etukäteen!

      1. Kiinnostaa myös esitelmä paperit. Toki linkki sellaiseen riittää, kunhan artikkelin pääsee lukemaan ja tulostamaan halutessaan. Kiitos. Mainioita esitelmiä.

  4. Mika Ebeling

    Kiitos valtavan paljon hienon seminaarin järjestämisestä. Paljon sain lisätietoa ja oli hienoa myös verkostoitua tavatessani ihan livenä ihmisiä, joiden tekstiä olen lukenut oppiakseni lisää tästä aiheesta. Tärkeänä koin myös sen, miten Kari Mielikäisen esitys toi minulle ymmärryksen, miten metsäkuolema-keskustelu aikanaan päättyi. Tällaisten tositarinoiden tietäminen on tärkeää, jotta poliittisessa keskustelussa on myös antaa käytännön esimerkkejä, miten ennenkin yleinen mielipide on mennyt metsään! Jos tällaisia seminaareja saadaan lisää, niin se on hienoa. Haluan pysyä hyvin informoituna, jotta voin tällöin levittää sanomaa ja pyrkiä toisten valveutuneiden kanssa vaikuttamaan, että osanotto omasta puolueestani paranisi – ja haastaa toistenkin puolueiden edustajia mukaan!

  5. @Sakari Peltola, miten yksivuotisia kasveja tulisi mielestäsi viljellä jotta maa ei köyhtyisi?

    1. Sakari Peltola

      Niitä voidaan viljellä esimerkiksi vuoroviljelynä nurmikasvien kanssa, kuten perinteisesti on tehty. Lisäksi on olemassa monimutkaisempia viljelyjärjestelmiä, joissa yhdistellään monivuotisia kasveja, laidunnusta ja yksivuotisia kasveja aikatauluttamalla milloin mikäkin prosessi tapahtuu. Tapoja on vaikka kuinka monia.

  6. Marko Kuusela

    MOI!
    Minua on kauan askarruttanut sademäärät Norjassa.Matkustellut siellä 40 vuotta ja niin hyvin kuin muisti kantaa niin nyt 2010-luvulla sademäärät turistin silmin on kasvanut voimakkaasti.Uskoisin että asiaan liittyy muutakin kuin se että Norja on pitkä maa meressä kiinni ja
    Ruotsin puolella vuoria/tai siis rajalla jolla on tietysti oma vaikutuksensa.Mutta ihan rakkaudesta maahan kysyn tätä.Ja muuten hyvä kohde maana seurata luonnon toimintaa.

    1. Ilmakehän absoluuttinen kosteus on lisääntynyt 1980-2010 lämpenemisen seurauksena, ja viimeisen vuosikymmenen aikana, ilmaston käännyttyä viilenemään, tuota kosteutta tiivistyy nyt sateiksi. Viilenevän jakson voi odottaa jatkuvan Skandinaviassa 2040-luvulle saakka, ja tänä aikana sateiden todennäköisyys kasvaa, kunnes ilmakehä on taas kuivahtanut. Sen jälkeen luvassa on kirkkaita talvia ja kireämpiä pakkasia. Seuraava lämmin jakso osunee sitten taas 2070-luvulle. Vuodet eivät ole kuitenkaan veljeksiä, sekä viileneville että lämpeneville jaksoille voi osua kaikenlaisia säitä, eli kyse on tietynlaisten säätyyppien todennäköisyyksien muutoksesta.

  7. Tosi informatiivinen tapahtumaa. Enää en ole pelkästään hysteriatietojen varassa. Kiitos kaikille tohtoreille ja muille asiantuntijoille vaivautumisesta paikalle selittämään meille taviksille, mistä oikeastaan on kyse.

Vastaa käyttäjälle Simo Ruoho Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *