6.5.2021 Vääksy, Hotelli Tallukka
Sisäänpääsy
- Vapaa pääsy kaikkille Ilmastosi -koulutuksen jossain vaiheessa hankkineille. Koulutusvideo on edelleen myynnissä NetTicketissä (77€, 77 min).
- Edustajat pienemmästä sekä suuremmasta mediasta, ottakaa yhteys järjestäjä Meteoriittimatkat / Pekka Kangas, info@ilmastosi.fi puhelin +358 40 708 5246
Tule paikan päälle yleisöön, tai katso suorana lähetyksenä
Luennot
- Maapallon ilmaston toiminta kansankielellä
- Monivuosikymmeninen viileneminen ja lämpiäminen osana ilmastonmuutosta
- Gindex – miten indeksi syntyi ja kuinka luotettavaksi se on osoittautunut
- Suomen lämpötilakehitys 2021
Yleisökysymyksille varattu runsaasti aikaa
Puhuja: Simo Ruoho, opettaja, Ilmastofoorumi ry.:n puheenjohtaja.
Ruohon edellisen Ilmastosi -seminaarin puhe, Helsingin Messukeskus:
Aikataulu
6.5.2021 Hotelli Tallukan Päijänne -salissa (kartalla)
Alkusanat, Pekka Kangas, ja luennot 1-2, Simo Ruoho klo 14:00 – 15:30
Tauko, mahdollisuus ruokailuun (omakustanteinen) klo 15:30-16:00
Yleisökysymykset luennoista 1-2, sekä luennot 3-4 klo 16:00 – 17:30
Yleisökysymykset luennoista 3-4 ja vapaa keskustelu 17:30 – 18:30
18:30 tilaisuus päättyy. Järjestäjän kiitospuhe, Pekka Kangas.
- Haastattelut ennen tilaisuuden alkua klo 13-14, tai vapaan keskustelun aikana / jälkeen klo 18-19
- Aikataulu on suuntaa antava, yleisökysymykset tai ruokailu saattavat aiheuttaa pieniä siirtoja. Muutamia lyhyitä yleisökysymyksiä voidaan ottaa jo luentojen aikana, ja heti luennon jälkeen.
Kutsuvideo jaettavaksi:
Kooste luentoaiheista
Maapallon ilmaston toiminta kansankielellä
Auringon säteilyteho vaihtelee vähän, mutta ilmakehän läpäisevyys sille vaihtelee paljon. Otsonin, pilvien sekä tulivuorten purkausaerosolien määrä erityisesti trooppisten merien yllä vaikuttavat siihen, kuinka paljon tehoa pääsee merien pintaan.
Merissä auringon valo ja UV-säteily etenevät melko syvälle, kunnes muuttuvat lämpöenergiaksi jota merivirrat kuljettavat päiväntasaajalta navoille. Koko termohaliinin kierto on 900-1600 vuotinen, ja virtauksissa on monivuosikymmenisiä vaihteluja jotka nostavat ajoittain lämpöä merenpintaan.
Ilmakehän lämpö tuleekin pääosin alhaalta, ei ylhäältä josta tulee valo. Merien pinnasta osin säteilemällä, osin konvektiolla, ja valtaosin latenttina lämpönä haihtumiseen sitoutuneena. Vesiaerosolit kulkeutuvat viileille alueille, tiivistyäkseen pilviksi ja sateiksi, luovuttaen latentin lämmön ilmakehään – ja vaikuttaen kasvihuoneilmiöön 33% osuudella (vrt. hiilidioksidin 9-12 % osuus). 1979-2005 latentti lämmönsiirto kasvoi 7,7 W/m2. Samaan aikaan, oletettu ihmisen aiheuttama säteilypakote (total anthropogenic forcing) kasvoi 0,8 W/m2
Maapallon pinnan lämpötila vaihtelee paikallisesti 170 asteen haarukassa, ja mannerpinnan yläpuolinen ilma lämpiää globaalisti noin 14 astetta joka vuosi tammikuusta heinäkuuhun. Muutaman asteen kymmenyksen vuosikymmeninen muutos jää tässä vauhdissa lähtöviivalle. Luonto on sopeutunut tuohon nopeampaan, miksei siis huomattavasti hitaampaan?
Luento kansankielistää ilmastossa tapahtuvia lämmönsiirtoja päiväntasaajalta navoille ja Atlantilta Skandinaviaan. Tunne ilmastosi.
Monivuosikymmeninen viileneminen ja lämpiäminen osana ilmastonmuutosta
Ilmasto muuttuu. Sen muutoksia tarkastellaan säätilojen sekä ilmakehän rakenteen monivuosikymmenisinä ja monivuosisataisina keskiarvoina. Lämpöisin 200-vuotisjakso oli 6500 vuotta sitten, mutta nyt keskitymme ihmiselämän pitusiin vaihteluihin.
Luento keskittyy kahteen globaalisti vaikuttavaan, ja erityisen voimakkaasti Skandinaviassa vaikuttavaan vaihteluun: 50-80 vuotiseen Atlantin merenpintaa vuoroin lämmittävään ja viilentävään vaihteluun, jonka syistä on juuri saatu uusia arvioita tieteessä, sekä jo kauan tunnettuun auringon 80-94 vuotiseen Gleissberg-Wolff -vaihteluun.
Toisilleen läheiset monivuosikymmeniset vaihtelut osuvat välillä samaan vaiheeseen, voimistaen lämmittävää / viilentävää jaksoa. Niiden vaikutusta on vaikea havaita erillisinä, mutta laadukkaat pitkäaikaiset sääasemat tuovat tilanteeseen hieman valoa.
Viime vuosikymmeninä nuo lämmittivät yhdessä, joskin politiikka on pyrkinyt hämärtämään tämän tiedon, korostaen että jopa kaikki lämpiäminen olisi ollut ihmisen syytä. Viileneminen alkoi jo – joskin monisatavuotisen lämpiämisen päällä ratsastaen. Lähestymme erään pidemmän luonnollisen lämpiämisjakson huippua, ja joudummekin samalla varautumaan kylmään.
Luennon olennaisin anti on ymmärrys, että ilmastonmuutos on usean eripituisen vaihtelun summa, väritettynä kaoottisina pidetyillä tulivuorenpurkauksilla, ja ihmisvaikutuksella. Tiede ei tiedä, kuinka suuri osuus ihimisellä on – malliarviot siitä perustuivat voimakkaaseen oletukseen mallien toimivuudesta, eivätkä ne sitten toimineetkaan. Ne aliarvioivat lätentin lämmönsiirron kasvun 89%:sti (luento 1).
Gindex – miten indeksi syntyi ja kuinka luotettavaksi se on osoittautunut
Kun havaitsin, että merenpinta on useita asteita mannerpintaa lämpöisempi, ja useita kymmeniä asteita ilmakehää lämpöisempi, aloin tutkia lämmönsiirtoa meristä ilmakehään hieman tarkemmin. Havaitsin keskimäärin 7 viikon viiveen mitattavan lämmön siirtymisessä meristä globaaliin troposfääriin, sekä siihen vaikuttavia päätekijöitä.
Rakensin havainnoistani indeksin joka arvioi troposfäärin tulevaisuutta. Tämä tapahtui syksyllä 2019, ja julkaisin ensimmäisen ‘arvauksen’ globaalin troposfäärin lämpötilakehitykselle 19.1.2020. Se osui vahingossa sadasosa-asteen tarkkuudella.
Nyt olen seurannut indeksin toimivuutta 16 kk. Se on arvioinut tulevan oikein jokaiselle kuukaudelle +-0,18 asteen virhemarginaalissaan, ja kehittynyt arvioimaan 3 kk eteenpäin. On aika kertoa mihin Gindex perustuu, ja julkaista 2021 kesän arvio. Kerron myös mitä rinnakkaisia G-indeksejä on jo testissä, ja miten ne saattavat osoittautua konkreettiseksi hyödyksi. Suomen talviin uusin Gindex arvioi pienen yllätyksen, ajoittuen todennäköisemmin jo ensi talveen, viimeistään seuraavaan.
Suomen lämpötilakehitys 2021
Vaikea, haastava aihe jopa vuosikymmeniä työtään tehneelle meteorologille. Mitä joku opettaja Ruoho voisi aiheeseen tuoda? Sään pitkäaikainen ennustaminen on hyvin vaikeaa, siitä todisteena ilmatieteen laitoksen pitkäaikaisennusteen onnistuminen vain 30% todennäköisyydellä viime aikoina.
Ennustan viileän alkukesän, lämpimän kesän, syksystä en sano mitään, ja mannermaisen pakkastalven. Arvelen, että niin ennustaisivat rohkeimmat meteorologitkin, mutta eivät nykyisessä poliittisessä ilmapiirissä voi. Viileästä tulee olla hiljaa, ja lämpiämisestä äänekäs, mikäli haluaa edistää uraansa.
Sama ongelma on tutkimuksessa – rahoitusta jaetaan nyt lämpiämistä tukeviin nollatutkimuksiin, ja media kirsikanpoimii niistä hälyttäviä otsikoita. Päinvastainen tilanne oli 1970-luvulla, jolloin poliittinen ilmastonmuutos rahoitti pian alkavaa jääkautta tukevia tuloksia, ja media poimi niistä jääkausialarmeja. Maailmahan loppuu iltapäivämedian mukaan aina keskimäärin 21 vuoden kuluttua.
Luennon itseasiallinen tarkoitus ei olekaan varsinaisesi ennustaa, vaan nostaa keskusteluun ongelmallinen tilanne: Miksi kukaan ei uskalla julkaista viilenemisestä? Ei tutkimuksia eikä ennusteita. Tutkimus on kovin yksisuuntaista. Ihminen on mainittava, jos julkaisua tai jatkorahoitusta tutkimuksilleen haikailee. Lähellä eläkeikää olevat tutkijat uskaltavat onneksi avata suunsa.
Muutama fakta aiheeseen:
- Maaliskuu 2021 oli napapiirin pohjoispuolella kylmin 25 vuoteen mitattu.
- Arktinen alue on viilentynyt 1,3 astetta vuoden 2016 alusta.
- Globaalisti on viilentynyt 5-7 vuotta, Suomen talvet jo pidempäänkin.
Olennainen kysymys onkin: Miksi et koskaan saanut tietää näistä?
Edellinen Ilmastosi -seminaari, Helsingin Messukeskus
Saatu yleisöpalaute Ilmastosi -sivustolla
Katsottavissa puhujakohtaisesti Ilmastosi -kanavalla
Mediamateriaali
Huom: Osa mediamateriaalista, kuten ladattava esite, sisältävät edellisen vuoden Ilmastosi -seminaarin puhujia. Tänä vuonna tapahtuma on huomattavasti pienempi ja vain yhden puhujan miehittämä. Aiheiltaan 2021 seminaari on edellisvuotta voimakkaampi ja toivottavasti myös vaikuttavampi. Pyrkimyksenä on avata ilmastokeskustelun suljettuja ovia ja saattaa oikeaa, suoraan tutkimuksiin pohjaavaa tietoa päättäjille, poliittisesti värittyneen sanoman ja toimimattomien ilmastomallien ennusteiden sijaan. Toivotamme rohkeat, tieteen avoimuutta kannattavat toimittajat erityisen tervetulleiksi.